Oon tässä nyt viikon ajan iloinnut, että mulle on suotu rauhalliset lapset. Jotka jaksavat keskittyä pitkiäkin aikoja tekemään pikkutarkkaa työtä. Tietysti joskus tai aika useinkin rauhattomuus valtaa heidät, mikä nyt on tietenkin normaalia lapsilla.
Mutta siis asiaan. Noin viikon ajan ollaan lähes joka päivä vietetty tunteja keittiön pöydän ääressä hamahelmeilemässä. Samalla tabletilta soi #vainsuomihitit ja laulu raikaa, varsinkin nuorimman osalta. Ja kuinka ylpeä olenkaan tuosta laulajasta. Hän on kuitenkin vasta 2.5v, itseasiassa päivälleen tänään, ja hamahelmeilee lähes yhtä taitavasti kuin siskonsakin. Ja jaksaa helmeillä pitkiäkin aikoja.
Tässä Daniellen ensimmäiset teokset:
Käytiin viime viikon torstaina jopa Zagrebissa, että saadaan lisää hamahelmiä. (Ehkä myös vähän sen takia, että äiti tarvitsi uudet treenikengät...) Kun tänne Kroatiaan tultiin ja oltiin huonekaluja ostamassa, ostettiin Ikeasta ensiksi 'hamahelmiä', joita ei voitu tietysti pitkään aikaan tehdä, kun eihän meillä ollut silitysrautaa. Kun sitten ostettiin silitysrauta, (joka tosin tuntu tyhmältä ostaa vain hamahelmiä varten...) huomasimme pian, että värejä täytyisi olla paljon enemmän. Nyt voin sanoa, että ei kyllä tullut turhaan rautaa ostettua, on niitä hamahelmiä sen verran ahkeraan silitetty ja tullaan silittämäänkin.
Ennen Zagrebin reissua tehtyjä töitä:
Ja reissun jälkeen:
Alexandra halusi tämmöisen valmiin Frozen -hamahelmipakkauksen ostaa, jossa on kolme valmista mallia ja helmet niihin. Oikeastaan tosi hyvä juttu, että tuli ostettua kun ei kaupasta löytynyt erikseen isoa muottia ja tässä se oli valmiina. Nyt vain odottelen, etä Alexandra saisi tehtyä työnsä, minulla on jo paljon suunnitelmia isolle muotille :D Mm nämä:
En ajatellut tänä vuonna lähettää ollenkaan joulukortteja, mutta näitä tehdessä mieleen tulikin, että voitaisiin näitä töitä hyödyntää korteissa, tässä vähän esimakua mitä kortteihin on tulossa:
 |
| Alexandran tekemiä paketteja. |
Rakastan askartelua ja näpertelyä ja oikeastaan mitä vain käsillä tekemistä. Joten on mukava muistaa ihmisiä itsetehdyillä korteilla, joissa myös lapset on mukana. Kuitenkin askarrellaan ja näperrellään joka tapauksessa niin sama se on hyödyntää korttien muodossa, vaikka ne nyt roskiin lentäisikin :D
Ehkä hieman havaittavissa, että äiti innostui enemmän kuin lapset..... Mut vitsi tää on hauskaa puuhaa pitkästä aikaa, suosittelen!! Ja netti on täynnä niiiiiin ihania malleja, että vain taivas on rajana! Ja lapsille nämä työt menevät ihan leluista ja niillä ne leikkii paljon, välillä rikkoontuu, mutta sitten taas silitetään ehjäksi ja leikki jatkuu. Ainoa miinuspuoli on kun niitä perkeleen helmiä on koko lattia täynnä :D Semmosen hamahelmi-imurin kun joku vielä kehittäis!
Kommentit
Lähetä kommentti