4 viikkoa ??!

                                                   

Käsittämätöntä!

4 viikkoa

- tekemättä ruokaa
- pesemättä pyykkiä
- imuroimatta
- tyhjentämättä/ täyttämättä astianpesukonetta
- keräämättä leluja joka paikasta
- pyyhkimättä pölyjä

Kyllä voi olla karu paluu arkeen kun muutetaan. :D Odotan kyllä innoissaan, että pääsee syömään vähän monipuolisemmin ja ranskalaisia ei sitten ollenkaan! Varmasti muutama lisäkilo tullut tässä viikkojen aikana.. Täällä on kaksi kauppaa, KTC ja Spar. Ja ainakin yksi pienempi kauppa ja kioski. En tiedä onko useampi, ei ainakaan vastaan ole tullut.

KTC on aivan hotellin vieressä.

Spar on n.200m päässä.

Mutta mihin ihmeeseen tämä aika katoaa? 

Ja kroatiaa on tullut opittua vasta muutama hassu sana tänä aikana.

- Dobar dan - Hyvää päivää
- Hvala - Kiitos
- Bok - Moi
- Pazi - varoa
- Dobro došli - Tervetuloa
- Sati - kello (tai tunti, mutta kelloa kysyttäessä käytetään) 
- Kava - kahvi 

- Voda - vesi
- Jabuka - omena
- Naranča - appelsiini
- Jagoda - mansikka
- Ime - nimi

- Mlijeko - maito

Voi olla muitakin, mutta nyt ei tule muuta mieleen...

Pitäisi oikeasti nyt ryhdistäytyä ja opetella edes peruslauseita/sanoja!  Voisi jotain keskustella ihmisten kanssa jotka eivät englantia osaa.

Eilen oltiin leikkipuistossa ja siellä oli 8-, 10- & 13-vuotiaat tytöt. He eivät osanneet englantia, mutta tosi kovasti oisivat meidän kanssa halunneet jutella. Yrittivät kovasti, mutta eihän siitä mitään tullut kun en yhtään ymmärtänyt sanoja. 13 -vuotias lähti meidän kanssa kauppaanki, kantoi meidän korin siellä ja työnsi vielä rattaat hotellille. Olisi kauheen kiva ollut edes jotakin osata sanoa. Hän vain yritti ja yritti kroatiaksi jotain puhua.

Täällä ovat kyllä lapset niin hyväkäytöksisiä ja rakastavat varsinkin pienempiä lapsia. Harmi vain, että tuo meidän Danielle ei ole niin vieraskorea, vaan aloittaa jumalattoman huudon jos joku koskee tai yrittää ottaa syliin. Niin mielellään he keinussa antavat vauhtia tai muutenkin heidän kanssa puistossa touhuavat. Ehkä tässä kuukausien aikana tytöt oppivat, eivätkä niin paljoa ujostele. 

Syksyn tuntua alkaa olla jo ilmassa, vaikka lämpöä on nyt päivisin ollutkin parisenkymmentä astetta. Mutta tuuli on kyllä päivittäin ollut viileä. Puissa lehdet kellastuvat ja alkavat tippuilla. 

 

Tytöt koittavat saada kiinni putoilevia lehtiä.

Tämä 4 viikkoa on kyllä mennyt hurjaa vauhtia. Toivotaan, että loppuaikakin menee joutusasti, ettei ihan tylsistytä :D Yllättävän vähän on ikävä kotiin, tottakai ihmisiä on kova ikävä, mutta ei ihan järjetön. Lapset aika paljon kavereistaan puhuu, että he taitavat ikävöidä munkin puolesta. 

Haleja ja pusuja kaikki rakkaat <3 Mielessä kuitenkin olette!