Ajoimme ensin Kuopion kentälle, jossa olimme hyvissä ajoin (!!). Me emme siis ole missään koskaan ikinä ajoissa vaan aina viime tipassa. Kerkesimme siinä jopa rauhassa juoda kahvit ja syödä vähän välipalaa. Tytöt oottelivat jo hieman malttamattomina milloin pääsee lentokoneeseen.
Kun kone vihdoin kentälle laskeutui niin ilo ja riemu oli irti. Lippujen tarkastukseen Danielle juoksi innoissaan huutaen 'lentokoneeseen'. Kunnes päästiin ulos ja rappusia ylös oltiin menossa koneeseen. Kuului kovaa ääntä niin johan alkoi jännittää. Itkien huusi 'en tykkää lentokoneesta, poiiiiiis.' Ari hieman rauhoitteli Danskua niin saatiin kuitenkin koneeseen sisään ja omalle paikalle istumaan. Ennen nousuun lähtöä hän jo kuitenkin tuumasi 'minä tykkään lentokoneesta'. Nousu ja lentomatka meni kuin menikin loistavasti. Alexandra ja Melindakin nätisti istuivat omilla paikoillaan, hieman jännittyneinä toki mutta ei mitään itkuja tai huutoja ollut. Laskeutuminen sattui Melindaa korviin ja siinä kohin hieman itkeskeli. Olin vielä laittanut lasten purkat ajatuksissani ruumaan menevään laukkuun, mutta onneksi veden juonti auttoi selvästi myös. Ja siis Melindalle epätyypilliseen tapaan hän oli tosi reipas eikä kovasti edes itkenyt tai raivonnut kuten normaalisti.
Helsingissä meillä oli hyvin aikaa vaihtaa konetta, niin ei tarvinnut kiirehtiä sielläkään ja hyvin kerettiin koneeseen. Ei taaskaan päästy putkea pitkin vaan ulkokautta, mutta tällä kertaa Danielle tyytyi vain pureskelemaan unikaveriansa lehmää, eikä sen suuremmin itkeskellyt. Tämäkin lento meni hyvin, ilman suurempia itkuja. Paikoillaanhan ei olisi jaksanut istua, vaikka järkyttävä väsymys paistoi kilometrien päähän ja olisi hetken kerennyt nukkuakkin. Lentoaika oli kuitenkin reilu 2h. Laskeutuminen sattui jälleen Melindan korviin, vaikka kerittiin Helsingistä purkat ostamaan, mutta ei tainnut pureskelu auttaa. Leikittiin 'kumpi saa suun enemmän auki' -leikkiä niin välissä sai hetkellisesti korvia avattua. Lennot meni molemmat kyllä niin kivasti, vaikka lasten kanssa se voi olla melkoinen katastrofi.
Laskeuduimme Budapestiin hieman kuuden jälkeen illalla. Haimme laukut hihnalta ja suuntasimme etsimään vuokra-autoa. Pitkään etsittiinkin pistettä mistä auto oli vuokrattu vaikka lentokenttä oli ennestään tuttu edelliseltä reissulta. Auton paperiasioissa meni aivan järkyttävän liian kauan, varsinkin kun kolme yliväsynyttä lasta pyörii ja hyörii lattioilla, tai juoksee rinkiä ihmisten edessä, tai riitelee ja tappelee niin kovaa että kaikki muutkin sen kuulee. Siitä kuitenkin selvittiin ja päästiin jatkamaan matkaa kohti Grubisno poljea, missä hotelli sijaitsee. Matkan täytyi kestää kolmisen tuntia, mutta hieman saattoi kestää kauemmin..... (Palaan tähän asiaan vähän myöhemmin ja kirjoitan aiheesta ihan oman postauksen.)
Hotellissa oltiin siis reippaasti yli puolen yön jälkeen, joten ei muutakun äkkiä pestiin hampaat ja hypättiin pehkuihin, sen verran pitkä ja raskas päivä oli takana kaikilla.
Kirjoitan tän kännykällä, koska huoneessa ei tämä hotellin netti toimi. Niin kuvat tulevat varmaan loppuun vaan ja nyt on käytössä pelkät puhelimen kuvat. Jospa pian löydetään asunto ja saadaan nettikin paremmin toimintaan!
Kommentit
Lähetä kommentti