KHL Medveščak Zagreb

Viikko sitten tiistai-iltana suunnattiin Zagrebiin jääkiekko-otteluun, jonka Arin työmaalta oli työkaverit järjestäneet. Alunperin oli tarkoitus mennä yhden työkaverin ja mahdollisesti hänen tyttöystävänsä kanssa, mutta se ei nyt onnistunut töiden takia. Meille oli varattu liput VIP-katsomoon. Valitettavasti tämä Zagrebin joukkue jäi pois KHL:stä viime kauden jälkeen. Olisi kiva ollut käydä katsomassa Jokereita vastaan peliä, vaikka koko sydämestäni Kärppäfani olenkin. Nyt KHL Medveščak Zagreb siis pelaa Itävallan pääsarjassa Erste Bank Eishockey Ligassa ja peli oli Red Bullia vastaan. Automatkalla tutustuin tähän Zagrebin joukkueeseen ja huomasin, että joukkueessa pelaa kolme suomalaista myös; Marko Pöyhönen: puolustaja/keskushyökkääjä, Harri Tikkanen: puolustaja, sekä Tero Koskiranta: keskushyökkääjä. Pelaajanumerot jäi aika hyvin meidän mieleen niin oli helppo heitä seurata.

Meille epätyypilliseen tapaan olimme hyvissä ajoin, joka sitten osoittautui oikein hyväksi jutuksi. VIP- parkkipaikan löysimme heti, ihme kyllä. Mutta sitten lippujen kanssa meillä oli ongelmaa. Arin työkaveri sanoi, että liput ovat siellä valmiina kun sanomme vain. Menimme ensimmäisen lippupisteen luokse minkä löysimme, hän sitten ohjasi meidät vielä eteenpäin. Menimme seuraavaan ja sieltä sanottiin että menkää talon toiselle puolen, liput ovat luultavasti siellä. Kävelimme toiselle puolelle, jossa sitten yhdeltä mieheltä kysyttiin, että olisikohan meidän liput täällä. Hän ohjasi meidät kanssaan sisälle, mutta ei löytynyt lippuja sieltäkään. Hänen kanssaan lähdimme sitten kävelemään takaisin ensimmäisiin paikkoihin, vaikka kyllä sanoimme, että kävimme sieltä jo kyselemässä. Hän kävi kysymässä ja jälleen lähdimme takaisin sinne päin mistä tulimme. Menimme VIP- ovelle, ja sitten tiesimme, että tännehän meidän olisi pitänyt aivan aluksi tulla, mutta ovi oli sen verran syrjässä, että emme sitä nähneet. Tämä avulias mies sanoi, että hän käy vielä kysymässä, koska se oli 3.kerroksessa ja meillä rattaat. Hetken päästä hän palasi ja sanoi, että siellä ne ovat, nauttikaa pelistä. 

Tervetuloa

Lähdimme nousemaan portaita ylös, jonka jälkeen suuntasimme aivan ensiksi WC:hen. Sitten mentiin katsomoon. Peli oli juuri alkamassa. Katsomo oli sivussa ylhäällä. Jäimme alkupäähän, jossa ei ainakaan ollut varsinaisia istumapaikkoja. Todella hyvä näkymä kentälle kyllä oli. Reunassa oli kuitenkin taso, jossa lapset istui, vaikka hieman vaaralliselta se näyttikin kun siitä oli suora pudotus katsomoihin. Mutta melko nätisti he siinä istuivat, loppua kohden alkoi levottomuus ja pyöriminen hieman lisääntyä, mutta olihan kellokin jo niin paljon, kun normaalisti ovat jo sängyssä klo 20 aikaan. (Peli alkoi 19:15.)

Onhan tää ehkä vähän hurjan näköstä :D

Peli oli alkuun aika tasaista ja hidasta. Tooooodella hidasta verrattuna SM-liigaan. Mutta koska se oli niin tasainen, oli se myös todella mielenkiintoinen ja jännittävä. Me lähinnä kannustettiin näitä suomalaisia ja odotettiin niiltä hyvää peliä. Ja yhden maalin Koskiranta tekikin. Yllätyin kuinka pystyin olemaan niin tämän joukkueen puolella ja kannustin heitä kuin Kärppiä. :D Jopa vieressä katselevat miehet nauroivat ja näyttivät peukkua kun minä hypin, ehkä hieman huusin ja jännitin... Ei hävettänyt onneks yhtään, Aria saattoi hävettää jopa vähän enemmän. Ehkä se on tuo jääkiekko niin sydämessä ettei sitä pysy housuissaan. Mutta hauskaa mulla oli ja oli ihana päästä pitkästä aikaa katsomaan jääkiekkoa livenä.

Ensimmäinen erä päättyi tasalukemiin 1-1. Erätauolla tarjolle tuotiin leipää ja niihin päällisiä. Hyvä, että kerettiin nämä edes näkemään kun ne jo olivat loppu. Juomia sai kyllä koko ajan käydä hakemassa, tarjolla oli kaljaa, vettä ja mehua ainakin. Myös sipsiä heiteltiin tarjolle välillä joita sai käydä ottamassa itselleen. Ja yhden sipsipussin kerkesin meille ottaakin, joka hävisi aika pian nälkäisiin suihin. Tytöt kinusivat popcornia, kun niitä myyjiä siellä edestakaisin katsomossa liikkui, mutta aina kun heidät nähtiin, olivat he jo pois menossa. Erätauolla jäällä luisteli kaksi nalleksi pukeutunutta ihmistä, jotka vilkuttelivat yleisölle ja tytöt jaksoi koko erätauon heille vilkutella. 

Toinen oli erä jälleen todella tasainen. Yllättävää, koska vastustaja vaikutti hieman paremmalta kuin kotijoukkue. Suomalaiset pelasivat paljon samassa kentässä, jos ei ollut kaikki niin vähintään kaksi heistä. Se oli kyllä mukavaa, niin heitä oli helpompi seurata. Toinen erä ei suomalaisille ollut mikään ihan paras. Kaksi maalia taisi tulla omiin kun he olivat jäällä. Kuitenkin erä päättyi lukemiin 2-2. Eli tilanne oli tasainen 3-3 ennen kolmatta erää. Toisella erätauolla osasimme olla varautuneita hyökkämään leipien kimppuun ja niitä nyt saimme syödäksemme. Ja hieman ennen viimeisen erän alkua saimme huudettua popcornin myyjällekin niin saimme nekin ostettua. Jälleen nallet pyörivät jäällä ja tytöt heille vilkkutteli.

Siinä meidän suomalaiskolmikko.

Kolmas erä olikin sitten jo melkoinen show. Hallissa oli tajuttoman hyvä tunnelma, ihmiset kannustivat omiaan. Enkä kestä, kuinka Danielle kannusti ja taputti koko ajan mukana. Oli niin suloinen näky. Olen saanut selvästi hänet mukaan tähän jääkiekon huumaan. Alexandra kannusti myös, Melindaa ehkä vähiten kiinnosti ja väsymys painoi jo aikalailla. Mutta tämä erä oli siis Medveščakille 3-0, joten pelin voittivat 6-3. Norjalaispelaaja Sondre Olden teki pelissä hattutempun, jolloin muutamia lippiksiä jäälle lenti ja hänelle hurrattiin ja taputeltiin oikein kunnolla. Hieman huvitti kun hänen nimeään huudatettiin, kun olisi hirveän kiva kuulla miten tämä onnistuisi suomalaispelaajien nimien kanssa. :D Peli loppui siis oikein iloisissa tunnelmissa. Ja lasten osalta myös hieman väsyneissä. 

Tällä hetkellä Medveščak on sarjassa neljäntenä. Joukkueita on mukana 12. Arin kanssa puhuttiin paluumatkalla, että varmasti otetaan tämä reissu uusiksi. Ari jopa kehui, ettei hetkeäkään ollut työjutut mielessä (tämä on jo suuuuuuri ihme!!). Mutta oltiin kyllä niin hyvällä tuulella ja pelistä jaksettiin puhua tovi jos toinenkin vielä ajomatkalla. Ja koska tytötkin näyttivät nauttivan ja tykkäävän, niin ovat hekin varmasti uudesta reissusta innoissaan. Danielle sanoi jopa seuraavana päivänä, että 'oli kivaa siellä', kysyin sitten, että missä oli kivaa niin vastasi, 'siellä pelissä'. :')